Olimme ehtineet reilun 20km ajan ajella, kun tiinan takakumi puhkesi jalleen kerran. Taisi olla kolmas puhjenut kumi talla reissulla. Italiasa jengi heittaa lasipulloja autojen ikkunoista, ja valilla huomaa ajatuksisssaan ajaneensa lasikasan yli. Niin nytkin. Onneksi oli viela yksi varakumi jaljella, ja paasimme jatkamaan matkaa. Emme kuitenkaan aamulla tajunneet ostaa lisaa sisakumeja pyoraliikkeesta, ja nyt pitaisi metsastaa niita jostain. Emme voineet lahtea kipuamaan Chiantin viinialueille ilman varakumia. Lahdimme silta seisomalta kohti Praton keskustaa, jonne olisi reilu 5km. Harhailimme keskustassa hetken, ja loysimme 2 kiinni olevaa fillarikauppaa. Taallakin kaikki lomilla. Lahdimme ajamaan kohti Firenzea, sinne ei olisi montaa kilometria. Naimme sattumalta Decathlon-urheiluliikeen mainoskyltin tien laidassa, ja lahdimme seuraamaan sita. Liike loytyi, se oli hervottoman kokoinen varastomyymala. Saimme sisakumeja alyttoman halvalla. 4kpl/6e. 1,5e sisakumista ei ole paha hinta, ja lyhyella vilkaisulla nayttivat taysin normaaleilta sisakumeilta, eikohan ne toimi. Kun jatkoimme matkaa Chiantia kohti, tajusimme, etta olimme Pratoon ajaessa ajaneet Decathlonin ohi, mutta emme vaan olleet huomanneet sita, kun se jaa siita suunnasta tullessa toisen kaupan taakse.
Jatkoimme samaa tieta mita olimme aikaisemmin ajaneetkin. Chiantin alueen lapi menisi natti maisematie, jonka alkuun halusimme paasta. Taas loytyi innokas neuvoja, kun Joonas otti kartan esiin kadulla. Taas saimme seurata autoa, joka ohjaisi meidat oikeaan suuntaan. Yllattaen loytyy aina voimia jaloista, kun yrittaa pysya 50km/h ajavan auton perassa liikenteen vilskeessa. Tie loytyi, ja lahdimme etenemaan makista maastoa kohti viinitiloja :)
Hetken paasta maisemat muuttuivat aivan postikorttimaisemiksi! Joka puolella pelkkia viinitarhoja ja oliivipuita. Tielta kaantyi molemmille puolille valtavan kokoisia portteja, jotka johtivat viinitiloille. Useilla tiloilla oli B&B-mahdollisuus. n. 90km ajettuamme paatimme ruveta kyselemaan vapaita huoneita ja niiden hintoja. Ensimmaisesta tokaistiin portille ovipuhelimeen, ettà "Full". Ok, toivottavasti jossain olisi tilaa. Toinen yritys oli onnistuneempi. Ajoimme sisaan porteista, jotka olivan niin hienon nakoiset, etta eparoimme, viitsisiko sinne edes fillarikuteissa ajella. Kyseessa oli 1200-luvulla rakennettu kivihuvila, joka sijaitsi keskella valtavaa, hyvin hoidettua puutarhaa. Oven avasi erittain mukava, englantia puhuva nainen, joka kertoi yhden huoneen olevan vapaa. Kavimme katsomassa taloa sisalta, ja sehan oli kuin leffoista.
Huone oli hieman kallis meidan budjetillemme, mutta olimme ajatelleet, etta haluamme olla yota viinitilalla, ja nyt siihen olisi mahdollisuus. Juuri kun mietimme hinnan olevan pari kymppia liian kallis, kertoi nainen, etta uima-allas sijaitsee puutarhan kolmannella tasolla kohti viinitarhoja. Se oli sitten siina, huone oli meidan.
Huoneessa oli vanhanmallinen prinsessasanky ja iso kylppari. Tunnelma oli suoraan keskiajalta. Koko talo oli sisustettu alkuperaisilla huonekaluilla, niilta olsin kuin mahdollista, ja restaurointi oli tehty kunnioittaen vanhoja rakenteita. Talossa oli paivalla sisalla pimeaa, kun luukut oli vedetty kiinni. Talla tavoin haluttiin pitaa talo viileana, ja sehan toimi! Sisalla ei ollut sahkovalot paalla paivalla, ja se loi vanhan ajan tunnelmaa viela entisestaan.
Kavimme ilta-uinnilla, ja sen jàlkeen làhdimme syomaan. Menimme paikalliseen ravintolaan joka sijaitsi vajaan kilometrin paassa. Litran karahvi lahitilojen punaviinia maksoi 5e, ei paha ravintolahinta!
Hyvan ruoan jalkeen olimme aika valmiit menemaan nukkumaan ruususen unta ;)
Paivan saldo: 90km
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti