Karttaa tutkiessa ei enaa loytynyt mitaan mielenkiintoa herattavaa, ja jatimme ajatuksen pyorailysta. Loppu aika olisi siis vain syomista, juomista ja rentoutumista. Olemmekin syoneet joka paiva lounaan ja illallisen ulkona, ja ruoka on ollut erittain hyvaa.
Yhtena paivana vuokrasimme 40 minuutiksi poljettavan auton, jolla huristelimme ympàri kaupunkia. Meni muuten siinakin hommassa jalat hapoille.
Nyt kun ei enaa tarvitse kiskoa kaikkea tavaramaaraa perassa pyoralla, olemme ostelleet vahan tuliaisia, seka muille, etta itsellemme. Huomenna olisi siis lahto takaisin suomeen, ja lento on iltapaivalla. Aamupaivalla ehtii tehda viela jotain shoppailuja ja kayda syomassa.
Leonardo da Vincin nakemys polkupyorasta.
Kyyti lentokentalle oli Pisan paassa helppo jarjestaa, mutta Suomen paassa meinasi tulla ongelmia. Ryan Air lentaa Tampereelle, ja koneemme laskeutuu vasta lahempana yhdeksaa illalla. Kaiken tavaramaaran kanssa emme liikkuisi kovinkaan ketterasti, ja juna- ja bussiaikatauluja selatessamme huomasimme, ettei Helsinkiin paasisi enaa samana iltana. Parin tunnin ajan ahdistelimme kaikkia mahdollisia sukulaisia ja tuttuja puhelimessa ja ruinasimme kyytia. Tamakaan ei ollut yksinkertaista, kun ei moneltakaan loydy pakettiautoa, johon kaikki kamat saisimme mahtumaan. Lopulta Oski lupas ajaa Tampereelle hakemaan meidat, Kiitos jo etukateen!
Nyt viela pakkaamaan pyoria lentokuntoon ja syomaan illallista!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti